Hyvinvointialueen valtuutettuna olen saanut viimeisen vuoden seurata valtakunnan politiikkaa milloin kauhuissani, milloin ihmeissäni ja milloin raivoissani.
Hallituksen toimet sekä heikentävät hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiä että lisäävät sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. On selvää, että näin toimien pyritään romuttamaan julkinen terveydenhuolto.
Hallitus on myös lähtenyt toimiin, joilla hyvinvointialueiden tehtäviä mahdollisesti rajattaisiin. Paniikkinappulaa painettiin, kun Vantaan traagisen kouluampumisen jälkeen hallitus ilmoitti selvittävänsä, voitaisiinko opiskeluhuolto siirtää hyvinvointialueelta takaisin kunnille. Pääministeri Orpo perusteli, että siirrolla voitaisiin varmistaa aikuisten yhteistyön toimiminen kouluilla mutkitta.
Opetustoimen ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä arkityössäni tekevänä ja kehittävänä voin todeta, että siirto olisi märkä rätti arjen toimijoiden tekemälle työlle. On myönnettävä, että haasteita on, mutta yhteinen tahtotila yhteistyön sujumiseksi on myös olemassa. Rakenteita on luotu, niitä parannetaan ja täsmennetään. Minulla on vahva usko siihen, että tuloksia syntyy, kunhan mattoa ei viedä jalkojen alta.
On lyhytnäköistä politiikkaa, mikäli siirto lopulta toteutetaan. Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa vasta reilun vuoden. Tässä ajassa on epärealistista odottaa, että uudistuksen tavoitteet olisi jo saavutettu. Hyvinvointialueilla tehdään töitä, jotta palvelut, myös opiskeluhuolto, toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla.
Opiskeluhuoltopalveluiden siirto takaisin kunnille ei ratkaise opiskeluhuoltoon liittyviä haasteita. Varsinkaan tämän hetken suurinta ongelmaa: henkilöstön saatavuutta. Pelkäänpä, että vaikutus voi olla päinvastainen, sillä siirto tekisi henkilöstöstä heittopusseja. Hyvinvointialueiden ensimmäisenä toimintavuonna joillakin alueilla on jopa onnistuttu parantamaan opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologitilannetta, mikä itsessään myös helpottaa kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä.
Siirto kunnille tarkoittaisi myös sitä, että alkuperäinen tavoite toimimisesta lähempänä muita sote-palveluita vesittyisi.
Orpon hallituksen ei saa antaa romuttaa jo tehtyä kehitystyötä. Hyvinvointialueille tulee taata työrauha. Puheenjohtaja Lindtmanin sanoin: ”Ei rikota, vaan vahvistetaan.”
(Puhe puoluevaltuuston kokouksessa 26.5.2024)
Soile Eriksson 
Jätä kommentti