Varhaiskasvatusikäisten lasten vanhempana ja opetusalan ammattilaisena olen iloinen kahdesta viimeaikaisesta uutisesta. Aiemmin tällä viikolla Vantaan kaupunginvaltuusto päätti lisäsatsauksesta varhaiskasvatukseen. Tavoitteena on toimenpideohjelman avulla parantaa henkilöstön työhyvinvointia, työssäjaksamista ja palkitsemista.
Toinen ilouutinen koskee varhaiskasvatuslain uudistamista, joka on tällä viikolla ollut Tasavallan Presidentin vahvistettavana ja tulee voimaan 1.8.2022. Muutoksen tarkoitus on vahvistaa varhaiskasvatukseen osallistuvan lapsen oikeutta pedagogiseen tukeen. Muutoksen taustalla on selvitys varhaiskasvatuksen nykytilasta, jossa kävi ilmi, että tuen antaminen ja järjestäminen on erilaista eri puolilla Suomea. Laissa määritelty tuen järjestäminen tekee varhaiskasvatuksesta yhdenvertaisempaa.
Varhaiskasvatus on mediassa ollut viime aikoina lähes vain negatiivisten uutisten takia. Eikä suotta: monia huolenaiheita on. Koulutetun henkilöstön saatavuudessa on haasteita, sijaisjärjestelyissä on ongelmia ja työssäjaksaminen on koetuksella. Toivotaan, että toimenpidepideohjelman konkreettisilla teoilla on Vantaalla vaikutusta sekä lasten että henkilöstön hyväksi.
Työssäjaksaminen ja työhyvinvointi tulee esiin monesta muustakin asiasta kuin varhaiskasvatuksesta puhuttaessa: Sote-henkilöstö, oppilashuolto, opettajat, nuoret aikuiset jne. Jo ennen koronaa kantautui huolestuttavia uutisia, mutta pandemiatilanteen myötä huoli on vain suurentunut. Siksi olen vantaalaisena ylpeä siitä, että asiaan tartutaan nyt varhaiskasvatuksen osalta.
Hyvinvointialueilla on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda uusi rakenne henkilöstön kannalta kestävälle pohjalle. Tarkoitan sitä, että työhyvinvointi ja työolot luodaan alusta asti sellaisiksi, että työntekijöitä saadaan avoimiin toimiin ja virkoihin sekä heidät saadaan pysymään hyvinvointialueen palveluksessa.
Opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien osalta toivottua helpotusta ainakin teoriassa tuonee sitova henkilöstömitoitus. Mutta. Mitoitus ei yksinään takaa sitä, että avoimiin vakansseihin saadaan työntekijät ja että heidät saadaan pysymään. Muitakin toimia tarvitaan, ja niissä on tulevilla aluevaltuutetuilla merkittävä rooli.
Huolestunut kuntalainen kysyi minulta, miksi nyt tehtäisiin mitään sote-alan henkilöstön saamiseksi, kun olisi voitu tehdä jo paljon aiemmin jotain. Oikeutettu ja osuva kysymys. Minusta tilanteen on annettu mennä liian pitkälle ja asiaan on haluttu herätä vasta, kun on ollut pakko. Etenkin korona on tuonut näkyväksi alan haasteet mm. juuri henkilöstöön saatavuuteen liittyen. Jospa nyt olisi viimein saatu tarpeeksi todisteita siitä, että sote-henkilöstön tarpeista pitää huolehtia. Se on meidän jokaisen etu!
Soile Eriksson 
Vastaa