Puheenvuoro aluevaltuuston kokouksessa 22.11.2022 liittyen hyvinvointialuestrategiaan:
Strategiassa on paljon hyvää, jota tekisi mieli nostaa esille. Keskityn kuitenkin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ja ennaltaehkäisevään näkökulmaan. Niille onkin kiitettävästi asetettu kunnianhimoisia tavoitteita.
Yksi merkittävistä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevää palvelua järjestävistä tahoista on oppilas- ja opiskelijahuolto. Tuen tuominen sinne, missä lapset ja nuoret muutenkin ovat, on tehokkain keino toimia.
Strategiassa luvataan, että riittävät oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut järjestetään kaikissa hyvinvointialueella olevissa kouluissa. Ratkaisematon kysymys kuitenkin kuuluu, millä keinoilla siinä onnistutaan? Tälläkin hetkellä puolet Vantaan koulupsykologien vakansseista on täyttämättä eikä psykologitilanne näytä kovin paljon valoisammalta muillakaan sektoreilla Vantaalla ja Keravalla. Lisäksi elokuussa on astumassa voimaan sitova psykologimitoitus 780 oppilasta per koulupsykologi.
Viimeisimmän tiedon mukaan opiskeluhuollon psykologille pääsy tarvittaessa seitsemän päivän kuluessa on onnistunut Vantaalla vain alle 74 % tapauksista. Enemmän kuin joka neljäs on siis joutunut odottamaan tarvitsemaansa palvelua yli lain määrittelemän odotusajan. Keravalla laki ei ole toteutunut viidesosassa tapauksista. Puute koulupsykologeista on lisäksi vähentänyt ennaltaehkäisevän työn osuutta, kun työtä on pitänyt rajata vain kaikkein akuuteimpien asioiden hoitoon. Näin ei voi jatkua!
Meidän pitää pystyä noudattamaan sitovia mitoituksia ja määräaikoja. Kaikkien lakisääteisten tehtävien kuten ennaltaehkäisevän työn pitää tulla hoidetuiksi. Psykologivajetta paikkaamaan käytetty ostopalvelu soveltuu lähinnä tutkimusten tekemiseen. Ostopalvelupsykologi ei ole läsnä koulun arjessa, mikä on edellytys ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseksi.
Riittämätön tuki koulussa ja palveluihin pääsyn pitkittynyt odottaminen kuormittavat myös lastensuojeluamme. Toimivalla, ennaltaehkäisevällä sekä lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävällä opiskeluhuollolla ehkäisemme sekä palvelutarpeen kasautumista muihin palveluihin että ongelmien monimutkaistumista ja pitkittymistä.
Strategiassa seitsemässä päivässä opiskeluhuollon psykologille pääsyn tavoitteeksi on asetettu 100 prosentin toteutuminen kuten pitääkin. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää selkeitä ratkaisuja työntekijöiden veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi.
Lopuksi haluan vielä nostaa strategiasta lapsiin ja nuoriin liittyvän toisen näkökulman. Strategiassa hyvinvointialue sitoutuu kansalliseen lapsistrategiaan ja sen keskeisiin tavoitteisiin. Lapsibudjetoinnin käyttöönotto olisi yksi keino osoittaa sitoutumisemme. Sen tarkoitus on tuoda näkyväksi, kuinka suuri osa varoista käytetään lapsiin ja nuoriin, miten resursointi suhteutuu asetettuihin tavoitteisiin, ja mitkä ovat budjetoinnin vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lapsibudjetointi antaa myös tiedolla johtamisen välineitä.
Jätin kesäkuussa lapsibudjetoinnin käyttöönotosta aloitteen, jonka allekirjoitti yli puolet aluevaltuutetuista. Lisäksi strategiassamme on asetettu tavoitteeksi vaikuttavuuden mittaaminen ja seurannan vakiintuminen osaksi johtamista ja päätöksentekoa. Näistä syistä oletan ja toivon, että lapsibudjetoinnin käyttöönoton valmistelu etenee ja että saamme sen käyttöömme, vaikka sitä ei valitettavasti erikseen strategiassa mainitakaan.
Soile Eriksson 
Vastaa